Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Luku 1:

 

Kurnumaha käveli edelläni. Pian saapuisimme metsän keskelle suurinpiirtein, ja saisin harjoitella saalistusta. Tepastelin mestarini perässä vielä vähän matkaa, kunnes hän pysähtyi. Kurnumaha kääntyi minun puoleeni.

Elikkä tänään opetan sinulle saalistusta”, Kurnumaha naukaisin rauhallisesti. Nyökkäsin mestarilleni. Tuuli pörrötti turkkiani, ja oli hieman viileä ilma. Pilvet peittivät auringon.

Katsoin tarkkaan Kurnumahan liikkeitä. Hän kyyristyi melkein maata vasten.

Tässä asennossa kuuluu vaania hiiriä. Niitä saalistaessa on tärkeä muistaa, että hiiret tuntevat maan töminän helposti, joten niitä on lähestyttävä hiljaa,”, Kurnumaha opasti. Nyökkäilin samalla, kun mestarini kertoi lisää tietoa hiirien saalistuksesta.

Voinko minä nyt kokeilla?”, Kysyin innoissani. Kurnumaha nyökkäsi ja hymyili samalla.

Kyllä, yritä ensin etsiä hiiren haju”, Hän sanoi.

 

Aloin nuuhkia viileää ilmaa. Aluksi en oikeastaan erottanut ilmassa mitään sen kummempaa kuin ennen.Avasin suuni, että haistaisin paremmin. Hetken kuluttua haistoin ilmassa jotain. Se oli saaliseläin!

Luultavasti hiiri, koska Kurnumaha oli kertonut, että täällä olisi paljon hiiriä.

Tepastelin hajua kohti hiljaa.

Nuuskin ilmaa yhä enemmän ja enemmän, kunnes se oli helpompi erottaa. Lähestyin hajua. Pian näin vilahduksen jostain. Se oli pieni, ruskeaharmaa. Se olisi varmaankin hiiri.

Kiinnostuin enemmän saalistuksesta, ja aloin kiirehtiä hiljaa sen perään. Pian se pysähtyi, ja jäi haistelemaan maata. Nyt olisi tilaisuuteni!so

Tassuttelin lähemmäs, ja kyyristyin Kurnumahan näyttämään asentoon.

Lähestyin hiirtä vielä vähän.

Pian olin jäniksenloikan päässä siitä. Ponnistin maasta takajaloillani, ja hyökkäsin hiiren kimppuun. Tassuni onnistuivat raapaista hiirta pahasti, mutta se ei jäänyt kiinni.

Hiiri yritti juosta karkuun, mutta se oli haavoittunut vakavasti, joten puolessamatkassaan se kaatui maahan kuolleena. Kurnumaha pujahti takaani puskasta.

Se meni hienosti, mutta yritäpä ensikerralla pitää paino molemmilla puolilla, koska nyt nojasit hieman liikaa oikealle.” Kurnumaha naukaisi kehräten huvittuneesti.

Jooh..” Mumisin hymähtäen hiiri suussani.

Lähdimme takaisin kohti leiriä. Hiiri painoi jonkinverran, mutta kyllä minä sen ainakin kantaa jaksoin.

 

Pian saavuimmekin jo leiriin. Leirissä kävi kova hulske ja hälske, kun Leoparditähti määräsi kissoja partioon. Monikin oli innokas lähtemään mukaan.

Lopulta Leoparditähti määräsi mukaansa, Varjoturkin, Raskasjalan, ja Kristallitassun.

Tepastelin nopeasti Tuoresaaliskasalle.

Laskin hiiren kasaan, ja lähdin kävelemään oppilaspesälle. Maa oli kosteaa, aamuisen sateen jälkeen.

Astelin sisälle pesään. Kaksi oppilasta mulkaisivat minua arvostelevasti.

Minut oltiin kuulemma pienenä löydetty metsästä, joten synnyinperääni en tiennyt.

Oppilaat kuiskuttelivat toisilleen jotain, joten en tahtonut jäädä tänne heidän pilkan kohteeksensa.

Käänsin topakasti selkäni ja poistuin pesästä. Päätin mennä yksinäni metsään.

Singahdin pesään tulossa olevan Teeritassun ohitse, ja kävelin suoraan leiriaukosta ulos. En tajunnut mitä pahaa oli olla syntynyt jossain muualla?

Olisivat jättäneet minut sitten metsään kuolemaan niin kaikille olisi parempi!

Kävelin pikakävelyä kohti nelipuuta kiukkuinen ilme naamallani.

Siellä saisin olla rauhassa. Hiirenkorvan ajan vehreä nurmikko tuntui pehmoiselta tassujen alla. Kauaa ei kestänyt, kun valtaisa nelipuu näkyi jo pienen matkan päässä. Henkäisin ihailevasti, ja aloin varovasti tassutella lähemmäs.

Kävelin nelipuun juurelle, ja kipitin sisään.

Juuri kun olin päässyt nelipuun ”sisäpuolelle”, tunsin kynnet niskassani. Yllätys oli tapahtunut aivan liian äkkiä. Kissa raapaisi minua poskesta, ja aiheutti siihen syvän haavan josta pulpahti verta. Hän raapi myös kylkeäni. Sähähdin äänekkäästi. Kissa painoi minut maata vasten, ja sen jälkeen heiti minut kohti nelipuun suurta kiveä. Kiljaisin ilmassa lentäessäni voimalla kiveä päin. Tunsin ilmojen puristuvan minusta pihalle. Huojentuneena avasin taas eriväriset silmäni.

Voihkaisin ja yritin nousta pystyyn.

Jalkani eivät kuitenkaan liikahtaneetkaan joten kaaduin raskaasti maahan. Irvistin kivusta. Tassuni oli varmasti murtunut!

Toinen kissa juoksi hätääntyneenä luokseni.

Hänen silmänsä olivat kauhistuksesta suurena.

En kai satuttanut sinua pahasti?”, Hän kysyi varovasti. Mulkaisin kollia.

Miltä näyttää, takatassuni on tuusannuuskana, ja minun pitäisi vielä kävellä!”, Sähisin.

A-Anteeksi, minut ollaan vain käsketty hätistämään muut reviiriltämme..”, vaaleanruskea oppilas sanoi surkeana. Sillä oli tummempi läikkä silmän ympärillä, ja tummemmat tassut, hännänpää ja vatsa. Sen silmät olivat turkoosit.

Jos saan huomauttaa, niin NELIPUU ei ole KENENKÄÄN reviiriä senkin AIVOKÄÄPIÖ!”, Murisin uhkaavasti, vilkaisten oppilasta.

Hei, tein vaan niinkuin parhaaksi näin! Yleensä vieraiden klaanien kissat taistelevat.”, Hän muistutti. Katsoin muualle pää pystyssä nyrpeänä.

Enhän minä täällä voi mädäntyä sinun takiasi, jokiklaani nitistää Tuuliklaanin vielä kun löytää minut!”, nau'uin uhmakkaasti. Toinen oppilas vaan virnisti huvittuneena.

Siksi sinut viedäänkin Tuuliklaaniin väliaikaisesi. Jokiklaanin leiriin on AIVAN LIIAN PITKÄ matka raahata sinut, sillä murtuneen etutassun kanssa voi olla vaikeuksia kävellä.”, oppilas maukaisi. Joka ikinen karvani nousi pystyyn.

Tuuliklaaniinko!?!?!?!?!?”, Huudahdin.

Jeps, autan sinut pystyyn, tule.”, Kissa naukaisi hymähtäenminulle, ja tullen lähemmäs, nostaen minut selkäänsä. Joutuisinko minä TUULIKLAANIIN hoitoon!?

Kissa lähti liikkeelle. Katsoin masentuneena maata joka liikkui eteenpäin hidasta vauhtia. En voinut uskoa että se kissa joka oli murtanut tassuni, kantoi minua juuri nyt hoitoon klaaniinsa. HULLUA!

Olen Pilvitassu..”, Mumisin. Kolli hymähti jatkaen matkaansa Tuuliklaanin reviirin tasaisella aukiolla.

Havutassu.”, Kissa hymähti. Huokaisin, siinä sitten oltiin, ensimmäisenä oppilaspäivänä tassu murtuneena, mahtavaa..

 

 

jos luet tän oot homo XD
©2017 WarriorStories - suntuubi.com