Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Tarina 12:

 

 

Avatessani silmäni aamunkoitteessa, tunsin jonkun tuijottavan minuun. Hunajatassun suuret limenvihreät silmät katsoivat minua uteliaana.

Herääthän sinäkin joskus, mitä me tänään teemme?” Hunajatassu naukaisi hilpeästi ja seisoi innokkaana vierelläni.

Ääh, minä tarvitsin lepoa, mutta kaipa voin näyttää sinulle loputkin klaanien rajoista..” Mutisin ja avasin suni suureen haukotukseen. Nousin vetelästi pystyyn ja ravistin turkkiani, josta irtosi sammalia. Ukkossydän oli kadonnut jo pesästä, luultavasti metsälle.

Mennään jo, tahdon nähdä Putouksen!” Hunajatassu sanoi malttamattomana.

Koko ajan.” Huokaisin väsyneenä. Miten joku saattoi olla noin pirteä..

 

Lähdimme rinnatusten pesästä ulos. Kylmä ja luminen maa narskui tassujen alla, kun kävelin oppilaan perässä leiristä ulos. En oikeastaan tiennyt edes olisinko saanut lähteä parantajanpesästä vielä, eilisen taistelun takia. Turkissani oli yhä selvästi erottuvia arpia, jotka kulkukissat olivat aiheuttaneet.Taivas oli peilin kirkas, ja täysin pilveetön. Aurinko häämötti taivaalla, ja ilma oli mielestäni ihan mukava, vaikka oli kylmä.

Matka putoukselle tapahtui ripeästi. Saapuessamme sinne, korviin kantautui veden voimakasta huminaa. Hunajatassun suu loksahti auki ihastuksesta. Putous oli lumonnut nuoren oppilaan.

Wow, se on mahtava!” Tuo hihkaisi. Kehräsin äänekkäästi.

Tiedän, mennään lähemmäs, mutta pysy kaukana reunasta!” Nau'uin.

Hunajatassu nyökkäsi innoissaan. Hän lähti puolijuoksua harppomaan lumessa lähemmäs putousta, minä aivan kintereillä.

Hetken jäimme katselemaan sen virtausta, joka toden totta oli mielestäni kaunis.

 

Harjoitellaan nyt metsästystä.” Sanoin Hunajatassulle. Tuo nyökkäsi ja istahti pienen matkan päähän minusta.

Katsos, täytyy aina olla mahdollisimman hiljaa, ja liikkua kevyesti. Saaliseläimillä on hyvä kuulo. Lisäksi vaanimisen pitää tapahtua tuulen alapuolella niin, etteivät ne haista sinua.” Opastin. Tämä mestarina olohan alkoi sujua!

Entä jos se NÄKEE minut?” Hunajatassu sanoi pää kallellaan. Hymähdin hieman, ja haukottelin.

Silloin taidat olla melkoinen hiirenaivo jos lähstyt sitä sen naaman edestä.” Kiusoittelin. Hunajatassu katsoi minua nyrpeänä.

No niin, näytän sinulle kuinka saaliseläimiä vaanitaan.” Mutisin ja asetuin vaanimisasentoon. Hunajatassu katseli liikkumistani silmä tarkkana. Jäykistyin hetkeksi, ja sen jälkeen ponnistin maasta, ja loikkasin pienen matkan päähän kynnet esillä. Sitten nousin ylös ja katsahdin oppilastani.

Noin, kokeilehan itse, yritä ensin etsiä riistan tuoksu, ja sitten lähde seuraamaan sitä.” Opastin.

Selväh..” Hunajatassu mumisi ja alkoi nuuhkia ilmaa innoissaan. Hänen ilmeensä kirkastui, ja nuori naaras lähti seuraamaan tuoksujälkeä.

Tuoksuu...Vesimyyrältä..” Oppilas sanoi hiljaa, ja jatkoi käveyä. Nyökkäsin.

Hetken ajan jo ehdin luulla Hunajatassun erehtyneen vesimyyrän suhteen, kunnes oppilas kyyristyi yllättäen ja lähti hiippailemaan saaliseläintä kohti.

Hän hypähti kaaressan sen niskaan ja yritti raapaista sitä muttei osunut. Vesimyyrä oli lähteä karkuun ennen kun oppilas sai puraistua sen hengiltä. Minä naurahdin oppilaalle, joka kyyhötti turkki lumen peitossa, ja vesimyyrä suussaan istuskelemassa keskellä metsää.

Ööm, sain sen!” Hunajatassu riemuitsi.

Saalistus meni ihan hyvin tällä kertaa. Huomenna voimme treenata taistelua.” Naukaisin pirteänä. Katsoin ylpeänä oppilastani joka kipusi pystyyn vesimyyrä hampaissaan. Päätimme palata suoraan leiriin.

 

Jokainen oman riistansa metsästämään kykenevä saapukoon Suurkivelle klaanikokoukseen!”

Huuto kantautui korviini, kun olimme vaihtamassa kieliä Sulkahännän kanssa.

Äh, mitä TAAS, juurihan hän kertoi riistapulan vakavuudesta kun joki on jäässä..” Sulkahäntä valitti ääneen. En vastannut, vaan tyydyin nyökkäämään.

Kipitimme rinnatusten ystäväni kanssa pesästä. Kissoja vilisti pesistään lähes joka puolelta. Istahdimme Sulkahännän kanssa joukon sekaan odottamaan mitä pääliköllä olisi kerrottavana.

Pyydän Tähtiklaania kääntämään katseensa näihin kahteen oppilaaseen! He ovat harjoitelleet ahkerasti, ja ovat nyt valmiita sotureiksi” Leoparditähti sanoi hieman väsyneen kuuloisena. Naaras oli melko iäkäs, mutta päälikkönä hän pärjäisi vielä kauan. Tai ainakin niin kauan kun hänellä riitti henkiä.

Myrskytassun ja Kielotassun silmät suurenivat ja kaksikko lähti ylpeänä kävelemään suurkivelle päälikön luokse.

Myrskytassu, sinut tunnetaan täten soturinimellä Myrskyturkki, ja hyväksymme sinut Jokiklaanin täydeksi jäseneksi!” Päälikkö julisti juhlallisesti, ja Myrskyturkki nuolaisi hänen lapaansa kunnioittavasti.

Kielotassu, sinut tunnetaan täten soturinimellä Kielokukka, ja hyväksymme sinut Jokiklaanin täydeksi jäseneksi!” Kielokukka teki samoin kuin Myrskyturkki, ja nuolaisi päälikön lapaa.

Myrskyturkki! Kielokukka! Myrskyturkki!” Kissat huusivat uusien sotureiden nimiä. Onnittelujoukko piiritti innostuneen Kielokukan ja Myrskyturkin. Myös minä ja Sulkahäntä menimme onnittelemaan.

Onnea veliseni!” Sulkahäntä kehräsi ja puski Myrskyturkkia.

Tulihan sinusta soturi vihdoin, luulin että jäät ikuisesti oppilaaksi!” Kiusoittelin tuota leikkisästi.

Onneksi niin ei käynyt!” Kolli murahti hyväntuulisena.

Oli jo aikakin. Luulin ettemme koskaan pääsisi sotureiksi!” Kielokukka maukui. Naurahdin.

Ehkä olit niin urvelo Usvajalan mielestä koulutustuokioilla.” Kehräsin ilkikurinen pilke silmäkulmassa.

Keskuetelimme vielä hetken ystävien kesken, kunnes Myrskyturkin ja Kielokukan oli aika jäädä valvomaan leiriä.

Minä, Sulkahäntä ja muut kissat painuimme suoraan pesiimme nukkumaan.

Huokaisin väsyneenä, ja avasin suuni taas valtavaan haukotukseen. Tähtiklaani varjelkoon toivoin ettei Hunajatassu herättäisi minua huomenna niin aikaisin..

 

 

jos luet tän oot homo XD
©2018 WarriorStories - suntuubi.com