Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Tarina 10:

 

 

Monta päivää oli kulunut siitä, kun Ukkossydän oli paljastanut kuuluvansa johonkin hyökkäys juttuun. Myös meidän välillemme oli kehittynyt pieni suhde, josta kukaan muu ei tietänyt. Ihmeellinen jännittynyt tunne valtasi minut aina kun näinkin hänet.

 

 

Kävelin leirin halki kohti tuoresaaliskasaa. Nappasin kasasta luisevan hiiren, ja menin syömään lähelle pentutarhaa. Ei ollut edes kunnon syötävää kun Lehtikadon aika oli meneillään. Vain luisevia riistaeläimiä..

Pennut leikkivät puunvarjossa, ja Sammalturkki oli hieman kauempana juttelemassa Mustakynnen kanssa. Kaksi pentua olivat suloisia. Heistä tulisi aivan pian oppilaita, parin päivän päästä, tai sitten tänään. Varma asiasta en ollut.

Pennut katselivat minua hetken, ja tunsin oloni kiusaantuneeksi, kun pikkuiset tölläsivät minua supattaen keskenään. Hetken kuluttua pennut kipittivät luokseni uteliana.

 

Toinen oli hunajankeltainen naaras, jonka tassut olivat valkoiset. Sillä oli limenvihreät silmät, kun taas toinen pennuista oli tummanharmaa jolla oli valkoiset tassut ja vatsa, ja kirkkaan siniset silmät.

Oletko sinä soturi?” Kysyi harmaa kollipentu. Hymyilin vinosti.

Jep, soturi olen.” Naukaisin. Pentujen nimiä en tiennyt.

Jos olet soturi, niin satutko tietämään ketkä ovat tuleva mestarimme!” Kelta-valkoinen jatkoi ja katsoi minuun suurilla silmillään kysyvästi.

Enpä tiedä, onko teillä toiveta, sillä voisin ehdottaa Leoparditähdelle jotain.” Nau'uin lempeästi. Pentujen silmät sädehtivät.

Minä en tiedä..” Vakkoinen naaraspentu sanoi. Harmaan pennun kasvot olivat kirkkaat, ja hän oli selvästi jo jonkun soturin kannalla.

Minä tahdon isäni Mustakynnen! Hänestä tulee mahtava mestari!” Kolli sanoi rintaansa pöyhistäen. Naurahdin.

Sammalturkki tassutteli luokseni. Hän hymyili.

Kas hei Kirjoturkki. Mitä sinulle kuuluu?” Sammalturkki kysyi. Hän oli aikoinaan ollut kasvattiemoni, ja piti minusta, niinkuin kaikista muista pennuistakin. Hän oli myös Kielotassun oikea emo.

Ihan hyvää. ” Naukaisin iloisena vilkuillen pentuja. Hän nyökkäsi.

Mitkä heidän nimensä ovat?” Kysyin Sammalturkilta hymyillen säteilevästi.

Harmaa on Lainepentu ja oranssivalkoinen on Hunajapentu. He ovat mainojoita taistelijoita, ja harjoittelevat pienestä pitäen tapelleen toisiensa kanssa.” Sammalturkki nauroi. Virnistin iloisesti.

Minun pitää varmaan mennä. Nähdään Sammalturkki ja pennut!” Hymähdin ja lähdin pentutarhan luota, kun olin syönyt hiiren.

 

Kävelin metsälle suoraan, ja löysin Ukkossydämen Hän oli juuri napannut vesimyyrän, jota kantoi hampaissaan. Hän tervehti minua.

Mitäs teet?” kysyin. Ukkossydän haukoitteli vesimyyrä suussaan.

En mitään kummempaa, kunhan saalistan kun ei ole muutakaan tekemistä.” Tuo naukaisi. Hymähdin ja nyökkäsin.

Kai minunkin pitäisi hankkia jotakin riistaa.” Sanoin häntääni heilauttaen.

Jep, nähään sitten myöhemmin!” Ukkossydän naukui, ja lähti kävellen kohti leiriä. Huokaisin hiljaa ja venyttelin. Luminen metsä loi mukavan tunnelman. Lähdin kohti kaksijalkojen maatilaa. Sieltä päin saattoi löytä jotain.

 

Ilta koitti myöhemmin, ja olin saalistusretkeni aikana saanut jopa yhden jäniksen, ja kaksi oravaa! Edes jotakin ruokaa klaanille.

Olin umpi väsynyt ja minulla oli kylmä. Laahustin sotureiden pesää kohti silmät puoliummessa ja ajattelin Sammalturkin suloisia pentuja. Entä jos pyytäisin pääliköltä saisinko toisen oppilaakseni. Hunajapentu vaikutti mukavalta, ja häntä olisi hienoa kouluttaa!

Liekkiloimu oli pesässä, jutellen Ukkossydämmen kanssa, joten en sitten voinutkaan jutella hänen kanssaan enään tänään. Liekkiloimun seurassa se ei kyllä onnistuisi! Käperryin pehmeälle sammalvuoteelleni, joka sijaitsi Sulkahännän vieressä. Ystäväni tuhisi unissaan, kun käperryin hänen pehmeää turkkiaan vasten. Ummistin väsyneet silmäni, ja painuin untenmaille.

jos luet tän oot homo XD
©2017 WarriorStories - suntuubi.com