Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

Luku 4 -Onnettomuus:

 

 

Palasimme leiriin Tammitassun kanssa kissanminttua suu täynnä. Tassuttelimme hännät pystyssä parantajanpesään. Matkalla Saniaiskäpälä nyökkäsi hyväksyvästi kissanminttumäärälle. Astelimme sisään pesään. Tammitassu laski yrtit sammalille aluksi, ja tein samoin. Tammitassu haukotteli.

Tulipas näitä paljon. En kyllä tosiaan tiedä mihin tätä kissanminttumäärää tarvitaan, kun ei viheryskää ole liikkeellä kovinkaan usein viherlehden aikana.” Tammitassu mumisi. Nyökkäsin vaikken tajunnut oikein näistä yrtti jutuista mitään.

Tuhkamarja asteli pesään.

Ai te palasitte.” Naaras totesi. Kehräsin.

Meillä on ainakin viidelle vuodelle kissanminttua!” Tammitassu julisti. Tuhkamarja hymyili. Hän käveli sammalvuoteelleen, ja istahti siihen.

Menehän nukkumaan nyt.” Tuhkamarja maukaisi. Nyökkäsin ja hymähdin. Naukaisin vielä hyvänyöntoivotuksen, ennen kun lähdin tallustelemaan hämärtyvän leirin halki oppilaiden pesälle.

 

Oppilaiden pesässä kukaan ei ollut vielä nukkumassa. Aamutassu jutteli ystävilleen, Alientassu makasi yksin sammalillee käpertyneenä. Vilkastassu ja Harmaatassu painivat leikkisästi keskenään. Ratamotassu istui mietteliäänä veljistään pienen matkan päässä. Nokitassun ja Tihkutassun ilmeen kirkastuivat huomatessaan minut. Loikin pesän läpi ystävieni luoksi ja puskin heitä ystävällisesti.

Mitä teitte tänään?” Utelin.

Harj”-”Minä” he maukuivat päällekäin. He mulkaisivat toisiaan. Molemmat olivat taas meinanneet puhua, kunnes puhe muuttui vaan yhdeksi muminaksi.

Ääh, ehdin kyllä kuunnella molempien tapahtumat.” Murahdin leikkisästi.

Nyt kuitenkin taidan nukkua.” Ilmoitin käpertyen pedilleni.

Kuulin vielä Tihkutassun murahtavan hiljaa veljelleen. Suljin silmäni uupuneena. Nokitassu ja Tihkutassu asettuivat nukkumaan vierelleni. Hymyilin hieman itsekseni. Kehräsin hiljaa itseni uneen.

 

Katsoin Tuliturkin ja Varjokukan pentuja siniset silmät ihastuksesta ammollaan.

Ne ovat niin..” Mietin hetken mitä sanoisin. ”Pieniä” totesin, vaikka tiesin sen kuulostavan älyttömän typerältä. Tuliturkki kehräsi huvittuneena. Pennut oliavt vielä vain pikkuisia erivärisiä karvanyyttejä.

Tuo näyttää ihan sinulta.” Varjokukka kehräsi Tuliturkille. Ruusupentu makasi emonsa vierellä. Hymyilin. Pentutarhan sisäänkäynniltä kuului lähestyviä askelia. Päämme kääntyivät vaistomaisina pesäaukoa kohti. Koivutähti tallusteli sisään.

Hän viittoi minua ja Tuliturkkia seuraamaan. Tuliturkki huokaisi, mutta lähti kuitenkin hyvästellen kumppaninsa. Lähdimme Koivutähden perään.

Musta päälikkö ohjasti meidät leiriaukolle jossa Pääskytassu odotti myös.

Tulette mukaani partioon Pääskytassun kanssa.” Koivutähti kertoi. Tuhkamarja ja Tammitassukin astelivat paikalle.

Olemme havainneet epätavallisen paljon Tuuliklaanin ja Jokiklaanin tuoksuja reviirillämme, ja menemme varmistamaan asian. Siksi tulen itsekin mukaan.” Koivutähti naukui vilkaisten sitten Tuhkamarjaa kysyvästi. Tuhkamarja haukotteli pirteänä.

Me tulemme samaa matkaa kanssanne. Eräs yrtti kasvaa aivan jokiklaanin ja Tuuliklaanin reviirien rajamailla.” Tuhkamarja ilmoitti. Vaihdoimme Tammitassun kanssa jännittyneinä katseita.

Saniaiskäpälä, sinä vastaat leiristä sillä aikaa!” Koivutähti huikkasi harmaavalkoiselle kollille joka parhaillaan ruokaili kumppaninsa Sadekukan vierellä. Saniaiskäpälä nyökkäsi.

 

Jokiklaanin ja Tuuliklaanin tuoksut alkoivat jo erottua ilmassa. Joukon kärjessä kävelevä Koivutähi hidasti vauhtia. Muut tekivät samoi. Jännittynyt ilmapiiri sai turkkini kihelmoimään. Pääskytassu oli ollut oppilas vasta pari kuunkiertoa, ja tämä oli hänen ensimmäinen partiokierros.

Pian metsä ympärillämme alkoi väistyä, ja eteemme aukeni kaunis näkymä. Tuuliklaanin nummet näkyivät rotkon toisella puolella. Pieni hymy levisi kasvoilleni. Paikka olisi kuitenkin kauniimpi, jos taivas ei olisi pilvessä. Myös Jokiklaanin rajan näki täältä. Olimme suurinpiirtein niiden rajamaiden välillä.

Tuliturkin äkkinäinen liike sai muut havahtumaan.

Partio on lähistöillä!” Kolli huudahti. Koivutähti nuuhki ilmaa ja nyökkäsi totisena. Myös muut haistoivat sen.

Tammitassu, tulehan. Me jatkamme matkaa Jokiklaanin rajaa kohden. Sielläpäin pitäisi kasvaa Kanervaa.” Tuhkamarja maukaisi. Tammitassu lähti mestarinsa perään.

Parantaja kaksikko hyppelehti rotkon reunustaa pisin kauemmas meistä. Pian heistä ei näkynyt mitään kasviverhon takaa.

Nuolaisin huuliani. Tapaisimmekohan Tuuliklaanin tai Jokiklaanin kissoja?

 

Aiommeko me seisoa tässä kokoajan?” Pääskytassu rohkeni kysyä. Naaraan silmät olivat ammollaan. Koivutähti katsahti oppilaaseen, muttei ehtinyt vastata.

Tuhkamarjan ja Tammitassun lähtemältä suunnalta kuului raivokasta sähinää.

Säntäsimme juoksuun. Näky sai suuni loksahtamaan auki.

Tuuliklaanin ja Jokiklaanin kissoja oli sekaisin samassa partiossa.

Mitä täällä on tekeillä!” Koivutähti ulvaisi. Partiota johtava Katajahäntä sähähti päälikölle takaisin:

Olemme saalistamassa!” Hän maukui. Katajahäntä katsoi Koiutähteä silmissään omahyväinen pilke, ikäänkuin hän olisi saanut kostettua juuri äsken Koivutähdelle. Mietin hetken mistä mahtoi olla kysymys. Koivutähti näytti hurjistuvalta.

Myrskyklaanin reviirillä!” Hän karjaisi karvat pystyssä.

Niin? Jokiklaanilla ja Tuuliklaanilla on riistapula, joki on taas saastunut kaksijalkojen palatessa kesämökkeihinsä!” Eräs jokiklaanin kolli ulvoi.

Vaikene Pimeävirta.” Koivutähti murahti. Pimeävirraksi kutsuttu kolli paljasti kyntensä. Hänen keltaiset silmät kiiluivat.

Minähän en sinua tottele!” Hän sähisi päälikölle. Yhtäkkiä Katajahännän katse kohdistui minuun. Naaraan ilme muuttui mietteliääksi ja tyyneksi. Kiusaantuneena kävelin Tuliturkin rinnalle.

Tarvitsemme riistaa!” Tuuliklaanin Oravahäntä huusi. Myös neljäs partion jäsen yhtyi ulvontaan. Katajahäntä katsoi ilmeettömän ärtyneesti Koivutähteä.

Meillä on parantajanne.” Pimeävirta virnisti omahyväisenä, kun kissat piirittivät hurjasi sähisevän Tuhkamarjan. Tuhkamarja yritti raapia kissoja, muttei onnistunut Jokiklaanilaiset painettua hänet maahan.

Taistelkaa sitten pelkurit! Säälittävää vangita parantaja!” Päästin suustani.

Naama umpeen pätkä!” Pimeävirta murisi.

Taistelemmekin.” Maukaisi Katajahäntä kylmästi. Tuon katse oli jähmettynyt minuun, ja tunsin itseni erittöin pieneksi varapäälikön katseen alla.

Koivutähti huusi taisteluhuudon, ja kissat syöksähtivät toisiaan kohti kynnet ojossa.

Tammitassu, joka oli parantajanoppilas, yritti auttaa Tuhkamarjaa.

Enempää en ehtinyt sinne suuntaan katsoa, kun tunsi kynnet selässäni. Kiljaisin kauhistuneena ja käännyin niin että huomaamattani kissan pää kumahti puuhun.

Siitäs sait karvapallo!” Sähisin Pimeävirralle. Kolli sähähti ja hyökkäsi minua kohden. Pimeävirta painoi minut puuta vasten, ja raapaisi otsaani syvät kynnenjäljet. Myös kylkeeni tuli syvä haava. Purin hammasta yhteen. Ulvaisin kivusta, ja potkaisin Pimeävirtaa mahaan, saadakseni tuon irrottamaan otteensa. Hengästyneenä laskeuduin neljälle jalalle taas maahan huohottamaan.

Pimeävirta lennähti pari metriä ilmaan, ja laskeutui rotkon viereen jaloilleen.

 

Taisteluäänet kaikuivat ilmassa. Seuraavassa hetkessä, unohdin Pimeävirtaa vastaan taistelemisen kokonaan, ja jäin tuijottamaan Koivutähden ja Katajahännän kamppailua.

Pimeävirta vaihtoi vastustajakseen Tuliturkin, joka oli juuri saanut yhden Jokiklaanilaisen naaraan luikkimaan pakoon.

Huohotin. Onneksi kaikki olivat säästyneet ehjin nahoin. Oravahäntä taisteli vasta uutta oppilastamme Pääskytassua vastaan, ja Tuhkamarja ja Tammitassu olivat menneet hieman sivummalle, kuitenkin taisteluvalmiissa asennoissa. Koivutähden ja Katajahännän kamppailu vain jatkui. Tuuliklaanin kissa oli nopealiikkeinen, joten Koivutähdellä oli vaikeuksia osua häneen aina.

Juoksin pikaisena Pääskytassun avuksi. Yhdessä hyökkäsimme Oravahännän kimppuun.

Oravahäntä sähisi ja sohi kynsillään jokailmansuuntaan.

Yhtäkkiä kuului kauhistunut kirkaisu, joka sai jokaisen kissan ähmettymään paikoilleen.

Tuhkamarja!” Tammitassu ulvaisi. Jokainen Myrskyklaanin kissoista syöksyi rotkon reunan lähelle.

Katajahäntä ja Pimeävirta käyttivät tilaisuuden hyväkseen, ja lähtivät luikkimaan Oravahäntä kintereillään karkuun, takaisin omalla reviirilleen.

Tuhkamarja roikkui kahden tassun varassa. Tuon siniset silmät olivat ammollaan kauhusta. Jyrkänteen reuna näytti huteralta ja pettävältä maaperältä.

Jokainen lihakseni oli jännittynyt, ja kauhusta kankeana tuijotin näkyä. Verinen Koivutähti lähti epäröimättä ryömimään reunaa pisin. Tuo tarttui sopivan matkan päässä Tuhkamarjaa tassuista kynsillään, ja yritti kiskoa parantajaa ylös. Samassa kuului kaksijalkojen pyssyn paukahdus, ja säikähdykseltään Tuhkamarjan tassut irtosivat maasta, ja tuo tippui kuohuavaan veteen kiskaisten Koivutähdenkin mukanaan. En edes ehtinyt tajuta tapahtumaa.

EI!” Tammitassu ulvoi kyyneleet silmissä, ja syöksyi rotkonreunaa kohden, mutta Tuliturkki nappasi hänen hännästään kiinni.

Älä mene sinne, siellä on vaarallista!” Tuliturkki ulvaisi.

HE TIPPUIVAT! TÄHTIKLAANI SENTÄÄN HEHÄN KUOLEVAT!” Huusin siniset silmät selällään. Ryntäsin epäröimättä rotkonreunalle, ja kurkistin varovasti. Alhaalla ei näkynyt ketään, ei muuta kuin vaarallisesti kohiseva virtaus. Kyyneleet tulvivat silmääni. Tuonne oli menehtynyt jo aivan liikaa kissoja, jopa entinen klaaninpäälikkö Sinitähti oli saanut surmansa tuolla. Kynteni puristuivat raivosta maahan.

He ovat poissa..” Kuiskasin murtuneena. Muut tulivat vaistomaisina reunalle, ja katsoivat jähmettyneinä virtaan. Tammitassu lyyhistyi maahan.

Meidän täytyy mennä etsimään heitä! Juostaan alavirtaan! Taivastassu, palaa Myrskyklaanin luokse ja hae apujoukkoja!” Tuliturkki käski vapisevalla äänellä.

Emme saa luopua toivosta.. He voivat olla elossa...”

Toivon niin..” Tammitassu kuiskasi hiljaa.

 

jos luet tän oot homo XD
©2018 WarriorStories - suntuubi.com